Finnish Baby Boomers and the Emergence of the Third Age

Main Article Content

Antti Karisto

Abstract

This paper examines the lives of baby boomers in Finland, and is based on several studies previously published in Finnish. The article considers the particular characteristics of this group of baby boomers. It then discusses whether the baby boom cohorts can also be called a generation. Following this, the life course of the boomer generation is contrasted with various images that have appeared in the media and elsewhere about their lives. Boomers have been presented as a radical’ or ’selfish’ generation. This article proposes two new themes: boomers as a crossroads generation and boomers as a bridging generation. The paper also considers the emergence of the third age as approached from a generational perspective. The third age has been defined as a generational field underpinned by agency and consumption, with its roots in the youth culture of the post-war decades. This characterization is also highly relevant to the Finnish case, but needs to be elaborated by taking into account socio-historical knowledge of the distinctive life course of the boomer generation.

Metrics

Metrics Loading ...

Article Details

Section
Articles in a Special Issue

References

Alestalo M. (1986). Structural Change, Classes and the State. Finland in a Historical and Comparative Perspective. Helsinki: Research Group for Comparative Sociology, University of Helsinki, No 33.


Borg, S. & Ruostetsaari, I. (2002). Suuret ikäluokat ja valta [Baby boomers and power]. Hyvinvointikatsaus 2: 51–58.


Easterlin, R. A. (1980). Birth and Fortune: The Impact on Numbers on Personal Welfare. New York: Basic Books.


Edmunds, J. & Turner, B. S. (2002). Generations, culture and society. Buckingham: Open University Press.


Ekholm, J. (2005). Musiikkivalinnat [Music choices]. In M. Liikkanen & R. Hanifi & U. Hannula (eds.), Yksilöllisiä valintoja ja kulttuurien pysyvyyttä. Vapaa-ajan muutokset 1981–2002 (pp. 101–116). Helsinki: Tilastokeskus.


Erola, J. (2004). Suuret ikäluokat ja solidaarisuus [Baby boomers and solidarity]. In J. Erola & T.-A. Wilska, (eds.), Yhteiskunnan moottori vai kivireki? Suuret ikäluokat ja 1960-lukulaisuus (pp. 181–198). Jyväskylä: SoPhi.


Eskola, A. (1997). Jäähyväisluentoja [Farewell lectures]. Helsinki: Tammi.


Falkingham, J. (1997). Who are the baby boomers? A demographic profile. In M. Evandrou, (ed.), Baby boomers. Ageing in the 21st century (pp. 15–40). London: Age Concern Book.


Gilleard, C. & Higgs, P. (2005). Contexts of Ageing. Cambridge: Polity Press.


Haavio-Mannila, E. & Roos, J. P. & Karisto, A. & Rotkirch, A. (2007): Intergenerational Transfers of the Finnish Baby Boomers. Paper presented in the 8th Conference of the European Sociological Association, Glasgow, 3rd – 6th September.


Hyvä yhteiskunta kaikenikäisille. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikärakenteen muutokseen varautumisesta [A good society for all ages. A Prime Minister’s Office Report about Population Development, Population Policy and Coping with the Change of Age Structure] (2004). Helsinki: Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 27.


Karisto, A (2005a). Residentes Finlandeses de invierno en España. In V. Rodríguez Rodríguez & M. A. Casado Díaz & A. Huber (eds.): La migración de europeos retirados en España (pp. 195–220). Madrid: Consejo Superior de Investigaciones Científicas, Colección Politeya, Estudios de Política y Sociedad.


Karisto, A. (2005b). Suuret ikäluokat kuvastimessa [Baby boomers in the mirror]. In A. Karisto (ed.), Suuret ikäluokat (pp. 17–58). Tampere: Vastapaino.


Karisto, A. (2007). Seniori, vanhus vai ikäihminen – mitä nimitystä sopii käyttää? [Senior, old or ageing citizen – which is an adequate term?]. In M. Fogelholm & I. Haapola & P. Absetz et al. Ikihyvä Päijät-Häme -tutkimus. Perusraportti 2005. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän julkaisuja 65.


Karisto, A. (2008). Satumaa. Espanjan Aurinkorannikko suomalaiseläkeläisten talvikotina [Dreamland? Spain’s Costa del Sol as a second home of Finnish pensioners]. Forthcoming.


Karisto, A. & Takala, P. & Haapola, I. (1998). Matkalla nykyaikaan. Elintason, elämäntavan ja sosiaalipolitiikan muutos Suomessa [Towards modern times. Li­ving conditions, life styles and social policy in Finland]. Juva: WSOY.


Karisto, A. & Konttinen, R. (2004). Kotiruokaa, kotikatua, kaukomatkailua. Tutkimus ikääntyvien elämäntyyleistä [Kidney pie, Emmerdale, Holidays on the Canary Islands. A study of lifestyles among the elderly]. Helsinki: Palmenia-kustannus.


Karisto, A. & Martikainen, P. & Mäki, N. & Rahkonen, O. (2005). Suuren muuton pyörteissä: suurten ikäluokkien liikkuvuus ja liikkumattomuus [In the whirlpool of the great migration: the mobility and immobility of baby boomers]. In A. Karisto (ed.), Suuret ikäluokat (pp. 92–114) Tampere: Vastapaino.


Mannheim, K. (1952/1928). The Problem of Generations. In K. Mannheim, Essays on the Sociology of Knowledge (pp. 276–322). London: Routledge & Kegan Paul.


Martelin, T. & Sainio, P. & Koskinen, S. (2004). Ikääntyvän väestön toimintakyvyn kehitys [The development of functional ability of ageing population]. In Ikääntyminen voimavarana. Tulevaisuusselonteon liiteraportti 5 (pp. 117–131). Helsinki: Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 33.


Martikainen, P. & Mäki, N. & Karisto, A. & Rahkonen, O. (2004). Pääkaupunkiseudun suuriin ikäluokkiin kuuluvien ylempien toimihenkilöiden alueellinen ja ammatillinen liikkuvuus [The regional and occupational mobility of the baby boomers who belong to the occupational elite and live in the capital region]. Yhteiskuntapolitiikka 69: 31–38.


Purhonen, S. (2007). Sukupolvien ongelma. Tutkielmia sukupolven käsitteestä, sukupolvitietoisuudesta ja suurista ikäluokista [The problem of generations. Essays on the concept of generation, generational consciousness and baby boomers]. Helsinki: Research Reports No. 251, Department of Sociology, University of Helsinki.


Raittila, H. (1999). Kotia päin [Towards home]. In H. Raittila, Miesvahvuus. Proosaa (pp. 183–247). Juva: WSOY, Juva.


Rentola, K. (2003). Kevään 1968 isänmaan toivot [Fatherland’s young hopefuls, spring 1968]. In S. Saaritsa & K. Teräs (eds.), Työväen verkostot. Väki voimakas 16 (pp. 96–132). Vaasa: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura.


Roos, J. P. (2005). Laajat ja suppeat sukupolvet [Broad and narrow generations]. In A. Karisto (ed.), Suuret ikäluokat (pp. 208–221). Tampere: Vastapaino.


 Räsänen, P. (2004). Ikä- ja sukupolvityypillisten arvojen tarkastelua [Age- and generarionspecific values?]. In J. Erola & T.-A. Wilska, (eds.), Yhteiskunnan moottori vai kivireki? Suuret ikäluokat ja 1960-lukulaisuus (pp. 199–214). Jyväskylä: SoPhi.


 Sihvonen, A-P. & Martelin, T. & Koskinen, S. & Sainio, P. & Aromaa, A. (2003). Sairastavuus ja toimintakykyinen elinaika [Morbidity and healthy life-expectancy]. In E. Heikkinen & T. Rantanen (eds.), Gerontologia (pp. 48–59). Helsinki: Duodecim.


Valkonen, T. (1990). Väestönkehitys [Population development]. In O. Riihinen (ed.), Suomi 2017 (pp. 227–246). Helsinki: Keskinäinen henkivakuutusyhtiö Suomi & Gummerus Kustannus Oy.


Valkonen, T. (1994). Työikäisen väestön vanheneminen [Ageing of working population]. In J. Kuusinen et al. (eds.), Ikääntyminen ja työ (pp. 16–26). Helsinki: WSOY & Työterveyslaitos.


Valkonen, T. & Kauppinen, T. M. (2005). Märkä ja nuorena nukkuva sukupolvi? [Is the wet generation drinking itself to an early grave?]. In A. Karisto (ed.), Suuret ikäluokat (pp. 334–346). Tampere: Vastapaino.


Virtanen, M. (2001). Fennomanian perilliset. Poliittiset traditiot ja sukupolvien dynamiikka [Political traditions and the dynamics of generations since the birth of the nation]. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 831.


 Zacheus, T. (2008). Sukupolvien liikuntasuhde Suomessa [Generations’ relationship to sports and physical exercise]. Forthcoming.